urkufasadi

Keski-Porin kirkon urut

Paschen Kiel Orgelbau GmbH 2007

 

Keski-Porin kirkon uusia urkuja suunniteltaessa asetettiin ennen kaikkea kaksi tavoitetta: monipuolinen ja inspiroiva seurakuntasoitin sekä taiteellisuudesta tinkimätön, ranskalais-romanttista perinnettä noudattava urkutyyppi.

Urkujenrakennustaide eli Ranskassa kukoistuskauttaan 1800-luvun toisella puoliskolla. Silloin rakennettiin monia loistavia soittimia eri puolille Ranskaa. Samaan aikaan luotiin myös osa urkumusiikin tärkeimmästä repertuaarista, joka sai inspiraationsa suoraan uudesta urkurakennustyylistä. Tämän tyylin huomattavampia säveltäjänimiä ovat César Franck, Louis Vierne, Camille Saint-Saëns, Alexandre Guilmant ja Charles-Marie Widor.

Keski-Porin kirkon urut rakensi saksalainen urkurakentamo Paschen Kiel Orgelbau GmbH. Pariisilaisen urkuasiantuntija Kurt Luedersin suunnittelema dispositio sisältää 58 äänikertaa jaettuna kolmelle sormiolle ja jalkiolle. Urkujen soinnillisesta toteutuksesta vastaavat urkujenrakentajat Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen.

Pääsormion Grand Orgue-pillistö on sijoitettu ilman omaa kaappia fasadin taakse. Positif- ja Récit-pillistöt ovat paisutuskaapeissa päällekkäin Grand Orgue-pillistön takana. Jalkion äänikerrat ovat Grand Orgue-pillistön molemmin puolin. Jalkion suurimmat äänikerrat, Soubasse 32´ ja Bombarde 32´ sijaitsevat omilla ilmalaatikoillaan urkukaapin takaseinustalla.

Soittimen julkisivun on suunnitellut urkurakentamo Paschenin johtaja Roland Monczynski. Urkujen fasadin perustana ovat ranskalais-romanttisen urkutyylin tyypilliset tunnusmerkit yhdistettynä Keski-Porin kirkon uusgoottilaiseen arkkitehtuuriin. Julkisivun kaappi on tammea. Näkyvät pillit ovat osa Grand Orguen Montre 16’ – ja Montre 8’ äänikertojen pillistöä.

Urkujen disposition soinnillinen rakenne pohjaa ranskalais-romanttiseen urkutraditioon. Urkujen sinfoninen sointi muistuttaa suurta orkesteria. Se on perussävelpainotteinen ja sille on ominaista kolmen tärkeän äänikertaryhmän kontrastit ja yhteissointi: huilut, viuluäänikerrat ja monet karakteristiset ja loistokkaat kieliäänikerrat. Ensimmäisellä ja toisella sormiolla on myös täydellinen prinsipaalikuoro, esim. Grand Orgue, I sormio: Montre 16´, Montre 8´, Prestant 4´, Doublette 2´, Fourniture 5r, Cymbale 4r. Lisäksi soittimessa on värikkäitä yläsäveläänikertoja.

Urkujen kaikki pillistöt on jaettu kahteen osastoon: perusäänikertoihin ja forteäänikertoihin, joista forteäänikerrat voidaan rekisteröidä etukäteen ns. appel-systeemiä käyttäen (jalkapoljinjärjestelmä, jolla ulosvedetyt äänikerrat voidaan aktivoida). Appel-polkimien lisäksi uruissa on tietokonepohjainen rekisterimuistijärjestelmä, joka tekee mahdolliseksi äänikertayhdistelmien lähes rajattoman tallentamisen.

Toisen ja kolmannen sormion pillit on sijoitettu puisiin paisutuskaappeihin, joita avaamalla ja sulkemalla voidaan lisätä tai vähentää äänen volyymiä. Tavanomaisten yhdistimien lisäksi ensimmäisellä ja kolmannella sormiolla on myös alaoktaavikoppeli (octaves graves). Näiden kaikkien soittoapulaitteiden avulla urkurilla on mahdollisuus saada aikaan valtavia crescendoja ja diminuendoja.

Urkujen soittokoneisto on mekaaninen ja rekisterikoneisto sekä mekaaninen että sähköinen. Kaikki sormiot on varustettu barker-koneella. Tämä laite keventää soittokoneistoa pneumatiikan avulla. Näin yhdistyy perusajatus pneumaattisesta ja mekaanisesta koneistosta ihanteellisella tavalla. Kosketuksessa on kynnys, eivätkä yhdistimet tee soittamista raskaammaksi. Urkurin on mahdollista hallita teknisesti hyvin monimutkaisia myöhäisromanttisia urkuja kaikkine koppeleineen, kaksoisventtiileineen ja pitkine abstrakteineen musiikillisesti mielekkäällä tavalla.

Ilmanantolaitteet (12 suurta paljetta), soittopöydän muotoilu, pillien järjestys ja niiden mitoitus sekä äänitys noudattavat kaikki ranskalais-romanttista urkujenrakennustraditiota.

Helmuth Gripentrog
Kalevi Mäkinen
 
 
  

Gripentrog ja Mäkinen

 ___________________________________________

Media

 

Video

Video: Tapani Toiviainen 


Urut radioaalloilla

Alla urkujen äänitystä konsultoineen professori Kurt Luedersin haastattelu syksyltä 2007
Raino Salmijärvi